"Montako tippaa minun pitäisi...?"

"Lääkkeen ja myrkyn ero on annos" sanoo sananlasku.

Tämä minulla on usein mielessäni, kun ihmiset kyselevät minulta: "Montako tippaa minun pitäisi..?" Rehellisyyden nimissä, minä en voi tietää. Minä en tunne juuri sinun kehoasi, aineenvaihduntaasi, maksasi ja suolistosi lähtötilannetta, kehosi kykyä tuottaa tarvitsemansa entsyymit... Olet monimutkaisempi olento, kuin arvaatkaan, lähimmäiseni!

Lääkkeen ja myrkyn ero on annos: liian paljon ihan mitä tahansa, on kehollesi kuormittavaa. Kuinka kuormittavaa, riippuu aina ilman muuta määrästä: riittävä määrä mitä tahansa ainetta vie hengen.

Kun puhumme yrteistä, eteerisistä öljyistä tai muista aineista, joilla haluamme edistää kehon hyvinvointia, meidän on tärkeitä olla sopivasti nöyriä sekä kehon oman viisauden, että luonnon omien aineiden tehokkuuden edessä. Vähemmän on enemmän, on hyvä nyrkkisääntö. Samoin pienillä määrillä aloittaminen ja oman olonsa seuraaminen: jos olo kohenee - hyvä, jatka! Jos huomaat mitä tahansa huolettavia oireita (huimausta, hengityksen salpaantumista, näppylöitä, kuumotusta iholla, epämiellyttävää kihelmöintiä...) lopeta, pidä tauko ja vähennä käytettyä määrää.

Minun on myönnettävä, että yksi minua eniten ärsyttäviä hokemia luontaishoito-piireissä on: "Se on luonnosta / täysin luonnollista, joten se on siksi turvallista (kenelle tahansa)." Herranen aika! Myös kärpässienet, näsiä, sudenmarja ja sormustinkukka ovat kaikki luonnosta ja luonnollisia - ja tappavan myrkyllisiä! Ei asioiden turvallisuutta määritä yksinomaan se, ovatko ne luonnollisia vai synteettisiä. (Täytynee tästä erosta kirjoittaa erikseen.) Eikä luonto ole täällä hoivatakseen ja parantaakseen ihmisiä - sen olennot ovat olemassa ensisijaisesti itseään varten ja toisinaan se, mitä ne tuottavat on avuksi myös ihmisille. Luonto on omalakinen ja halutessaan olla viisas, ihmisen on tärkeä opetella ymmärtämään luontoa sen toimintaperiaatteiden ja lähtökohtien kautta - ei itsensä keskipisteeksi ja kaiken tarkoitukseksi kuvitellen.

Mutta toiseen suuntaan asiat ovat myös totta: eteerisissä öljyissä on ainesosia, joista ihmiset toisinaan huolestuneina kyselevät: ketonit, fenolit, tujonit ja furokumariinit ovat kaikki yhdisteitä, joilla on sekä selkeitä haittavaikutuksia kehossa, että hyötyjä. Kyse on jälleen annostuksesta: vaikkapa iisopin ketonit ovat rottakokeissa syötyinä aiheuttaneet kouristuksia annoksella 0,008g / kg - eli jo noin 5g / aikuinen ihminen - samat ketonit kuitenkin pienempinä pitoisuuksina tukevat kudosten uusiutumista ja kimmoisuuden palautumista.

Monenlaiset yrttivalmisteet eivät siis sinänsä ole "hyviä" tai "pahoja" - vaan ainoastaan erittäin voimakkaita. Niitä on tärkeä ymmärtää, käyttää ja käsitellä samalla tavalla huolellisuudella, kuin vaikkapa tulta tai voimavirtajohtoja. Viisaasti käytettynä niistä on paljon tukea ja iloa - taitamaton tai harkitsematon käyttö taas voi aiheuttaa ongelmia.

Viisaan ja turvallisen käytön salaisuus on yhtä aikaa ymmärrys omasta kehosta, ymmärrys yrttien toiminnasta ja ymmärrys oikeasta annoksesta. Vähemmän on enemmän lienee yksi eniten kääntämiäni lauseita. Siitä saa hyvän nyrkkisäännöön moneen tilanteeseen.

CBD-öljy ja eteeriset öljyt

Olen suurella riemulla seurannut kehon endokannabinoidijärjestelmään kohdistuvaa tutkimusta ja sen seurauksena buumina kasvanutta CBD-öljyn käytön lisääntymistä. Kannabinoidit ovat hamppukasvista peräisin olevia yhdisteitä, jotka stimoiloivat kehon sisäistä endokannabinoidijärjestelmää. Tämän kehon sisäisen ohjausjärjestelmän reseptoreita on laajasti ympäri kehoa ja sen on todettu osallistuvan useampiin kehon eri toimintoihin kivun kokemuksesta lihasten supistumiseen ja mielialasta immuunivasteeseen. Yksi kiehtovimmista viime aikaisista tutkimuksista tehtiin hiirillä kognitiiviseen suorituskykyyn liittyen: mikroannokset THC:tä saivat vanhat ja keski-ikäiset hiiret suoriutumaan älykkyyttä edellyttävistä pulmista paremmin - ja nuoret huonommin.

Kehossa kannabinoidijärjesjelmän säätelyyn osallistuvat endogeeniset (eli kehon itse tuottamat) ovat eikosanoideja. Samaa järjestelmää voidaan tukea myös sekä hampusta eristetyillä kannabinoideilla, joita päihdyttävän THC:n lisäksi tunnetaan jo yli 60 erilaista. Luontaispuolen kuluttajalle varmasti tutuin on CBD . Eri hamppulajikkeet tuottavat vaihtelevia määriä kannabinoideja - kuluttajan kannalta tärkeätä olisi pystyä seuraamaan, mitä kaikkea käytettävässä hamppuöljyssä on. Parhaassa tapauksessa hamppuöljyn rentouttavat ja kipua lievittävät ominaisuudet saadaan sitä nauttimalla käyttöön - mutta hankalaksi asian tekee THC - mikroannokset sitä toki parantavat vanhenevien aivojen toimintakykyä, mutta suuret annokset ovat päihdyttäviä.

CBD-öljybuumin myötä erilaisten hamppuöljyjen saatavuus on räjähtänyt, mutta valvonta on yhä vähäistä, lainsäädäntö vasta haparoi perässä ja monessa tapauksessa tuotantoketjut ovat vielä kyseenalaisia. Prahan kemian ja teknologian yliopisto tutki 35 erilaista markkinoilla olevaa CBD-öljyä, joista yhdessä THC-pitoisuus oli yli sallitun rajan. Ei niin korkea, että se aiheuttaisi terveyshuolia, mutta riittävän korkea näkyäkseen huumetesteissä. Jos siis työpaikka testaa työntekijänsä tai huumetesteihin päätyy vaikkapa liikenneonnettomuuden seurauksena, voi huumeseula näyttää yllättäen positiivista. Autoilijalle tämä tarkoittaa vakuutusten raukeamista, sillä liikennevakuutus ei korvaa päihtyneenä aiheutettuja vahinkoja. Ellipse Analytics tutki 250 näytettä markkinoilla olevista CBD-ölyistä ja löysi THC:tä 45% näytteitä.

Toinen suuri pulma on tuotantoketju: hamppu on yksi maaperää puhdistavista kasveista. Kasvaessaan se imee maasta mm. torjunta-aine ja raskasmetallijäämät. Jos hamppua kasvatetaan kuidun vuoksi, tämä voi olla hyväkin asia: maaperä voi hamppuviljelmän jälkeen paremmin. Mutta jos hamppua kasvatetaan joko ruoaksi, tai lääkinnällisiin tarkoituksiin, olisi merkityksellistä, että maaperä on puhdas, eikä viljelyssä käytetä torjunta-aineita. Surullisesti vaikkapa Steep Hill -tutkimuslaitoksen mittaukset Yhdysvalloissa myytävistä hampputuotteista osoittivat, että 84% näytteistä sisälsi jäämiä torjunta-aineista. Ellipse Analyticsin laajempi tutkimus osoitti, että myynnissä olevista 240 CBD-tuotteesta 70% sisälsi jäämiä raskasmetalleista, kuten lyijystä ja arsenikista, kemiallisista torjunta-aineista, myrkyllisistä homeista ja erilaisia muita haitallisia aineita.

Toinen hamppuun helposti vahingossa päätyvä aineiden ryhmä ovat PAH- eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Surullisesti PAH-yhdisteet ovat syöpää aiheuttavia - samoja, mitä on vaikkapa tupakan savussa. PAH-yhdisteet päätyvät CBD-öljyyn hampun kuivattamisen yhteydessä: kannabinoidit otetaan talteen hampun hartsista, joka vetää myös kuivaustilan ilmasta siellä leijailevia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä. Riski on suuri, jos hamppua kuivataan käyttäen rakennusten lämmittämiseen tarkoitettuja kaasupolttimia - mm. ne tuottavat ilmaan PAH-yhdisteitä.

Käytön turvallisuuden kannalta on tärkeää voida luottaa siihen, vastaako tuotteen etiketti annostelu-ohjeineen öljyn sisältämiä kannabinoidi-pitoisuuksia. Sekä Euroopassa, että USA:ssa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät etikettien arviot pitoisuuksista aina pidä paikkaansa. Heitot ovat olleet kymmenistä prosenteista jopa yli 200% ilmoitettua korkeampia - ja toisissa näytteissä taas mitattu pitoisuus on ollut noin 60% ilmoitetusta.

Yhtä aikaa siis kaksi asiaa on totta: meillä alkaa olla laaja ymmärrys siitä, että kannabinoidit todennäköisesti edistävät ihmisen hyvinvointia monella tapaa - ja samalla valvonnan ja säätelyn puute yhdessä kysynnän valtavan kasvun kanssa on luonut markkinoille huikean määrän tuotteita, joiden käyttö ei ehkä edistäkään hyvinvointia.

Jos siis päätät käyttää CBD-tuotteita, varmistu siitä, kuinka tuote on viljelty; minkälainen viljelysmaa ja sen ympäristö ovat; onko kasteluvesien tai ilmansaasteiden raskasmetallipitoisuuksia pohdittu; kuinka hamppu kuivataan; kuinka vaikuttavien aineiden pitoisuudet mitataan... Vain laadukkaat CBD-tuotteet ovat turvallisia käyttää.

Toinen kiehtova näkökulma CBD-tuotteisiin on nk. "entourage effect" tai "saattuevaikutus" - teoria, jonka mukaan erilaiset terpeenit säätelevät sitä, millä tavalla CBD ja muut hampun kannabinoidit kehossa vaikuttavat. Selkeästi tämän ajattelin ympärille on kasvanut kaksi koulukuntaa: ihmiset, jotka ajattelevat, että täyden kirjon (eli full spectrum) hamppuöljyt ovat hyödyllisempiä ja ihmisiä, jotka taas kannattavat CBD-isolaattia. Mietitäänpä, mitä eroa näillä on. Täyden spektrin öljyssä ovat mukana kaikki ne aineosat, joita hampun hartsissakin on: siis myös flavonoidit, terpeenit ja kaikki erilaiset kannabinoidit. Isolaatti taas on puhdasta, muista aineosista erotettua pelkkää CBD:tä. Näyttää kuitenkin siltä, että hampun omat terpeenit eivät luo suotuisaa "saattuetta" ja  auta säätelemään reseptorien aktiivisuutta kehossa.

Isolaatissa on muutama vahvuus, joita taas full spectrum-öljyssä ei ole: se sisältää ainoastaan CBD:tä, jolloin pitoisuuksia ja annostelua on helpompi arvioida ja vaikutuksia seurata. Ja se ei sisällä ollenkaan THC:tä, jolloin päihdyttäviä vaikutuksia ei ole - samoin pois putoavat huolet THC:n näkymisestä vaikkapa huumetesteissä.

Ja nyt päästään siihen, voiko eteerisiä öljyjä käyttää yhdessä CBD-tuotteiden kanssa. Eteeristen öljyjen terpeenit ovat itsessään vahvasti kehoa tukevia ja luovat CBD:lle yhteensopivan "saattueen" - siinä, missä ihmisten ei ole aina helppoa arvioida, kuinka CBD-tuotteet vaikuttavat, eteeriset öljyt voivat auttaa ohjaamaan vaikutusta tarkemmin haluttuun suuntaan. Tämä suhteen törmäsin mielenkiintoiseen tutkimukseen mielialan ja ahdistuksen hoidossa.

Joten kyllä, voit turvallisin mielin yhdistää eteeriset öljyt ja CBD-tuotteesi - saattuevaikutus tekee niistä toisiaan tukevia tuotteita. Ja samalla niin kehotan varmistumaan CBD-tuotteesi laadusta: voidaksesi paremmin, tarvitset aivan varmasti korkealaatuisen ja luotettavan tuotteen.

Öljynoitaa huomattavasti viisaampi asiantuntija CBD:n ja eteeristen öljyjen yhteiskäytössä on ilman muuta dr. Oli, jonka kirjaa The Power of CBD and Essential Oils suosittelen lämpimästi niille, jotka haluavat tutustua tähän aiheeseen perusteellisemmin.

Hengähdä hetki - pohdintaa työuupumuksesta!

Burn out, työuupumus, henkinen väsymys - rakkaalla lapsella on monenlaisia nimiä. Kiireisessä ja suorituskeskeisessä ajassamme uupuminen on uusi kansantauti.

Työuupumuksen syntytekijöitä tunnetaan jo nykyisin hyvin: työn kuormittavuuden lisäksi haasteet irrottautua työstä, levätä ja palautua riittävästi näyttelevät merkittävää osaa. Stressihormoni kortisolin eritystä stressin aikana ja vaikutusta aivoihin on myös alettu ymmärtää syvemmin: stressihormoneiden on havaittu lyhytkestoisesti parantavan muistia ja kognitiivisia kykyjä, mutta pidempi altistus taas heikentää muistin ja etenkin hippokampuksen varaisen muistin toimintaa. Kun keho tuottaa enemmän kortisolia, kuin se pystyy metaboloimaan, kertyvä kortisoli voi jopa häiritä synapsien toimintaa ja kutistaa aivoja.

Krooninen stressi voi synnyttää kroonisen uupumuksen ja nopeasti kierteen, jossa heikommin toimivat aivot tuottavat yhä enemmän stressihormoneita kyetäkseen selviytymään arjen haasteista, työpaineista ja muista vaatimuksista.

Tärkeitä oivalluksia uupumuksen hoitamisessa eivät koskaan saa olla kemialliset ratkaisut - edes eteeriset öljyt. Tärkeää on pysähtyä miettimään, miksi työ on niin kuormittavaa ja löytää ratkaisuita, joilla arkeen saadaan mahdollisuuksia riittävään työstä irrottautumiseen, palautumiseen ja syvään lepoon.

Tunnustan, että ahdistuneisuuteen saakka omasta, rakkaasta työstäni uupuminen on minunkin kompastuskiveni: koska työni on minusta innostavaa ja tärkeää, minun on vaikea olla ajattelematta, suunnittelematta ja reagoimatta siihen myös "työajan" ulkopuolella. Uupumukseni syntyy siis siitä, että hyvin harvoin olen kokonaan lomalla - ja tarkoitan nyt irti työajatuksista.

Toinen suosikki-pulmani on olla niin kierroksilla, että unirytmi ja ruokailurytmi häiriintyvät: suomeksi siis en syö, enkä nuku riittävästi ja sitten ihmettelen siitä seuraavaa sekavuutta ja voimattomuutta.

Ratkaisuni tähän on ollut useamman eri asian tekeminen yhtä aikaa: päivisin tukenani ovat En-R-Gee, Present time ja Clarity -öljyseokset, jotka auttavat minua hallitsemaan ajankäytön ja jaksamisen sekamelskaa. Jos kierrokseni kesken päivää nousevat tarpeettoman korkeiksi, minulle suurin apu on ollut StressAway-öljyseoksesta. Koska saan päivän aikana enemmän tehtyä, olen iltaisin levollisempi ja vähemmän ahdistunut ja stressaantunut.

Toinen tärkeä oivallus on ollut riittävien palautumiskeinojen keksiminen: minulle lepo mitään tekemättä ei ole järin levollista, sillä silloinkin ajatukset karkaavat työasioihin. Siksi aktiivisesti kuljen metsässä tekemässä mindfulnes-harjoituksia, ratsastan (mielellään joko ilman satulaa tai mahdollisimman lujaa tai keskittymiskykyä vaativia tehtäviä), luen, teen käsitöitä tai tanssin. Tärkeää on kehittää niitä palautumiskonsteja, jotka riittävässä määrin irrottavat ajatukset stressaavilta urilta ja auttavat aivoja samaan ryöppyinä mielihyvähormoneja: oksitosiinia, dopamiinia, endorfiinia ja serotoniinia. No, tietysti on vielä yksi sellainen keino, jota lämpimästi suosittelen.

Ja samalla, myös palautumisen tueksi öljyt käyvät ihanalla tavalla. Iltaisin minulla on usein käytössä joko Harmony, Peace&Calming, Valor, Grounding tai Tranquil - tai yksittäisistä öljyistä laventeli, bergamotti, ylang ylang ja tangeriini.

Eikä tämä olisi Öljynoidan blogaus, ellei mukana olisi viitteitä tutkimuksiin:

Suoraan työuupumusta ja eteerisiä öljyjä tutkittiin täällä.
Stressin ehkäisyä öljyseosta ranteisiin sivelemällä täällä.
Ja laventelin tuoksuttelu ahdistuksen lievittäjänä täällä.

 

Uuterasti uuttamalla omia öljyjä!

Eteeriset öljyt syntyvät kasveissa ja otetaan talteen höyrytislaamalla: kuuma, paineistettu vesihöyry johdetaan tislaussammiossa olevan kasvimaterian läpi, jolloin haihtuvat yhdisteet irtoavat höyryn mukaan ja kiinteä kasvimassa jää sammioon.

Harvalla meistä kuitenkaan on tislauslaitteistoja kotona. Entäpä, jos haluaisi valmistaa itse omia öljyjä vaikkapa oman pihan aromaattisista kasveista - tai huikean herkullisista "rikkaruohoista"? Helpoin kotikonsti on ilman muuta uuttaminen.

 Tarvitset vain valitsemiasi aromaattisia kasveja, välittäjäöljyä, mielellään kannellisen uuttoastian, aikaa ja toki lopuksi siivilöintiin riittävän tiheän siivilän tai kankaan. Älä huoli, käydään uuttaminen vaihe vaiheelta läpi!

Tässä ensimmäisessä kuvassa uuttoastiaan on kerätty kourallinen haluttuja, aromaattisia kasveja. Kuvassa ruusun terälehtiä, kanelitanko sekä kuivattuja neilikan nuppuja. (Valmistumassa tässä kuvassa on siis Öljynoidan Leijonaportin Lemmenuute - kuten ehkä joku saattoi arvata!)

Uutto-ohjeita on useita erilaisia. Virpi Raipala-Cormier suosittaa Luontoäidin kotiapteekki-kirjassa uuttoastian peittämistä korkeintaan pyyhkeellä sekä uutoksen päivittäistä sekoittamista vaikkapa lusikalla. Minä en turvaudu tällaisiin konsteihin, sillä olen erityisen tarkka siitä, ettei uutoksen sisältämä kasvimateria vaan ole yhteydessä ilmaan: jos kasvit pääsevät hapettumaan, ne yleensä alkavat homehtua ja koko uutos on pilalla. Jos päätät käyttää tätä metodia, ole huolellinen siitä, että uutoksessa käyttämäsi öljy varmasti kokonaan peittää uuttamasi kasvimassan.

Kankaalla peittämisen hyvä puoli on ehdottomasti se, että se päästää yrteissä olevan kosteuden haihtumaan. Huoneen lämmössä uuttuessaan - puhumattakaan siitä, jos on helle tai uutat auringon valossa yrttejäsi, on mahdollisuus, että uutos alkaa käydä.

Tärkeä periaate on myös, että yrttejä on reilusti vähemmän, kuin uutosöljyä. Noin 1 / 5 - eli yksi osa yrttiä, viisi osaa öljyä auttaa sinua haarukoimaan toimivan uuttosuhteen. Mikäli uutat kovin voimakkaita yrttejä, voi kasvia olla jopa vähemmän. Uuta huolellisesti puhdistetuissa lasiastioissa - älä koskaan muovipurkeissa. 

Annan uutosteni tekeytyä rauhassa 2 - 3 viikkoa - tarkkailen niiden väriä, yrttien pysymistä visusti öljyn pinnan alla ja saatan varovasti haistella niitä. Viimeiseen saakka yritän kuitenkin olla aukomatta uutospurnukoita, ettei niihin pääsisi likaa tai epäpuhtauksia.

Tässä yläkuvassa yrteillä ja öljyillä täytetyt purnukat ovat valmiit hiippailemaan hyllylle uuttumaan.

Alemmassa kuvassa öljyt ovat uuttuneet - huomaatko, kuinka pohjaöljyn väri on vaihtunut kasvien vaikuttavien aineiden siirryttyä siihen?

 Kun uutto on valmis, öljystä siivilöidään kasvimassa huolellisesti erilleen. Itse käytän harsokangasta, jonka läpi kaadan öljyn kasveineen ja lopuksi puristan kasvimassasta viimeisetkin öljypisarat talteen.

Uutettu öljy on hyvä pullottaa pienempiin pulloihin - käyttötarkoituksen mukaisesti. Uutos säilyy jopa vuodesta kahteen, mutta alkaa menettää tehoaan puhtaita eteerisiä öljyjä nopeammin. Se voi myös pilaantua, jos uutettuun öljyyn on jäänyt kasvin osia. Mikäli uutettu öljysi homehtuu tai alkaa haista joko käyneelle tai härskiintyneelle, se tulee heittää heti pois.

Uutoksesta jääneen kasvimassan voit vielä käyttää yrttihauteena, jos haluat olla oikein huolellinen.

Uuttamalla syntyneiden öljyjen vaikuttavien haihtuvien aineiden pitoisuus on huomattavasti eteerisiä öljyjä matalampi, joten uutosten tuoksu on miedompi. Uutos sisältääkin pääasiassa välittäjäöljyä, johon olet kasvin uuttanut. Siksi uuttamalla valmistetut öljyt sopivat mainiosti ihonhoitoon, hierontaöljyiksi ja joissakin tapauksissa myös ravintolisän kaltaisesti ruoanlaittoon.

Iloisia hetkiä uutosten parissa!

Lähteet:
* Luontoäidin kotiapteekki, Virpi Raipala-Cormier
* Eläintenhoitajan yrttiopas, Anne Tuomivaara 

Muutama sana Melissa-öljystä!

Raikkaan kirpeällä tuoksullaan huumaava sitruunamelissa-öljy on yksi arvokkaimmista öljyistämme. Moni ihmettelee, miksi arkinen mausteyrtti ja monella omassakin puutarhassa kasvava sitruunamelissa voi mahdollisesti olla niin perin juurin arvokasta hinnaltaan.

Noita kävi st.Mariesin melissaa ja laventelia tuottavalla maatilalla ja tislaamossa seikkailemassa. Paikan päällä selvisi, että pikkuruisen melissa-pullon täyttämiseen vaadittava työ ja muut tuotantokustannukset selittävät hinnan. Perehdytäänpä vähän sitruunamelissan taikavoimiin ja ihanaan St.Mariesin maatilaan, jossa melissamme kasvaa. 

Tässä kuvassa noita on päässyt nuuhkuttelemaan sitruunamelissaa suoraan pellossa. Keruukokoinen melissa on noin 30 - 40cm korkea.

Young Living viljelee sitruunamelissaa Ranskassa, Idahon st. Mariesin farmilla ja Utahissa Monan laventelifarmilla. Näistä Ranskan Provencen maatila on lähimpänä melissa luontaista kasvuvyöhykettään. Luonnonvaraisena melissa kasvaa Aasiassa. Viljeltynä sitä kasvaa kaikkialla Euroopassa, mutta talvehtia se ei jaksa täällä pohjoisessa Suomessamme.

Mielenkiintoista on, että aromaattisten kasvien - ja myös melissan tuottamien haihtuvien yhdisteiden määrään ja koostumukseen vaikuttaa vahvasti se, kuinka pohjoisessa kasvi kasvaa. Vaikkapa meillä Suomessa viljelty melissa tuottaa tymolia - tavanomaisemmin mm. timjamin ja rosmariinin öljyissä tavattua vaikuttavaa ainetta - sekä karvakrolia, jota tavanomaisimmin on oreganon öljyssä.

Lue lisää pohjoisten yrttien aromaattisuudesta täältä.

Parhaimmillaan melissan vaikuttavat aineet ovat jopa 65% aldehydejä - makeilta ja kirpeiltä ihmisen nenään tuoksuvia yhdisteitä. Näitä ovat mm. sitraali, neraali ja sitronellaali. Seskviterpeeneistä melissa sisältää mm. beta-karofylleeniä, alfa-kopaiinia. Lisäksi melissaöljy sisältää oksideja, alkoholeja (kuten linalolia ja geraniolia), ketoneita, monoterpeeneitä ja seksviterpeenialkoholeja.

 Lisätietoa sitruunamelissan vaikuttavista aineista suomeksi löydät täältä ja täältä.

Farmilla vieraillessamme opimme monenlaisia asioita Melissan kasvatuksesta ja sadonkorjuusta. Paitsi vaikuttavien aineiden muodostumiseen ja pitoisuuteen vaikuttavat kasvukauden säät ja lämpötilat, on Melissa monella tapaa, "kuin kaunis, mutta vaativa nainen" (lähde: D. Gary Young) Melissan sato nimittäin voi epäonnistua monesta erilaisesta syystä.

Melissalla on tarkka, noin 14 päivän mittainen sadonkorjuuaika, jolloin kasvin haihtuvien yhdisteiden pitoisuus on korkeimmillaan. Silloinkin Melissaa voidaan korjata pellolta ainoastaan aamukymmenestä - kun aurinko on houkutellut haihtuvat yhdisteet kasviin - alkuiltapäivään. Pilvinen tai sateinen sää saavat Melissan vetämään haihtuvat yhdisteet takaisin juurakkoonsa, jolloin satoa on turha korjata - tislaaminen ei silloin tuota öljyä juuri ollenkaan.

Tällainen kuvassa näkyvä, aurinkoinen ja poutainen sää olisi optimaalinen melissan sadonkorjuuta ajatellen. 

Tässä leikkuupuimurissa on Melissan sadonkorjuuseen erikoistunut puimaosa: se katkaisee Melissan varren parhaalta mahdolliselta korkeudelta, kerää ne puimaosan sisällä kulkevalle tasolle ja sieltä suoraan siirtolinjalle, joka kuljettaa Melissan puhtaana takana olevaan kuljetusautoon.  

Tässä kuvassa näkyy kuljetuslinja suoraan autoon, joka kuljettaa niitetyn Melissan tislaamolle.

Tislaamolla Melissa levitetään valetulle alustalle, missä se saa rauhassa "kypsyä" auringossa tislaamista varten. Melissa ei nimittäin heti leikkaamisensa jälkeen ole valmis luovuttamaan öljyään: sen annetaan nauttia auringon lämmöstä tislaamon edessä mitä tahansa yhdestä neljään tuntia. Tänä aikana Melissaa käännellään varovasti, että se saisi tasaisesti valoa - ja sen sokeripitoisuutta seurataan bricks-testauksella. Vasta sokereiden noustua optimimääräänsä, Melissa nostetaan talikoilla tislaussammioihin. Niiden kuvan näet alla.

Tällaisissa valtavissa sammioissa Melissa tislataan. Höyrytislauksessa joudutaan tarkasti seuraamaan sekä optimaalisinta lämpötilaa, että painetta - heitot kummassa tahansa näistä johtaisivat Melissan hauraiden aldehydien vaurioitumiseen tislausprosessin aikana.

Melissaa viljellään meillä kaksivuotisena: jokainen siemen istutetaan ensin käsin, esikasvatetaan kasvihuoneessa ja istutetaan (jälleen käsin) ulos. Parhaan satonsa Melissa tuottaa toisena kasvuvuonnaan. (Olen pahoillani, ettei minulla ole kuvia kasvihuoneelta tai istutus ja taimikasvatus-ruukuista - niiden ympärillä oli kovin monta ihmistä kaiken aikaa. :D )

Huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva melissa on saanut nimensä kreikkalaisilta, jotka huomasivat, kuinka paljon kukka houkutteli mehiläisiä: Melissa tarkoittaakin mehiläistä. Tämän alkuperäisen nimen kaikuja on yksi Melissan monista englannin kielisistä nimistä: "bee balm".

Sitruunamelissalla on valtavan pitkä historia: sitä käyttivät aikanaan jo antiikin kreikkalaiset, jotka omistivat yrtin Artemis-jumalatterelleen sekä roomalaiset, jotka ajattelivat sen tukevan muistia ja mielen selkeyttä. Melissan mainitsevat ohjeissaan yhtä hyvin Avicenna, Hildegard Bingeniläinen, Paracelsus, John Gerard ja Culpeper.

Perinteisesti sitruunamelissan on ajateltu "saattavan mielen ja sydämen iloiseksi" (Avicenna). Culpepperin mukaan melissa "ajaa tiehensä melankoliasta ja mustasta sapesta johtuvat häiritsevät ajatukset." Keskiajan eurooppalaiset hoitivatkin sitruunamelissalla levottomuutta, alakuloisuutta, ahdistuneisuutta ja jopa unettomuutta. Karmeliittamunkit valmistivat siitä 1600-luvun alusta lähtien Carmelin melissavettä, jolla uskottiin olevan monenlaisia sekä mielen, että fyysistä terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Melissan ajatellaan myös olevan naisten hormonitoimintaa ja mielialaa sekä hedelmällisyyttä tukevia vaikutuksia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että se voi stimuloida kohtua, joten sitä tulisi välttää raskaana olevilla henkilöillä ja heidän läheisyydessään.

Uudemmista yrttitietäjistä Robert Tisserand sanoo Melissasta näin: "Melissa on lähimpänä elämän eliksiiriä tai nuorennusainetta - ei toki siten, että se tekisi meistä nuorempia, vaan pehmentää oman mielemme ja meitä ympäröivän maailman yhteisvaikutusta." 

Mielenkiintoinen haastattelu mm. Melissa ja Palo Santo -öljyistä psykiatriassa on löydettävissä täältä.

Melissaa on myös käytetty niin öljynä, kuin yrttihauteina ihon ja hiusten tukemiseen. Kansanperinteessä sen ajateltiin tyrehdyttävän verenvuotoa, sekä helpottavan rasvaisen ja läikikkään ihon ominaisuuksia.

Tärkein oivallus matkalta oli kuitenkin erään farmin työntekijän mieleeni syvästi painunut lause: "Melissassa on jotakin taianomaista. Se vain menee päähän. En tarkoita humalluttavalla tavalla, vaan tarkoitan, että vaikka olisi minkälaisella tuulella tahansa tullessaan töihin, paha mieli ei koskaan kestä kauan. Kun tulen Melissa-pellolle, kaikki kurjat ajatukset vain haihtuvat. Ihmisen on mahdotonta olla Melissan tuoksussa kiukkuinen tai ahdistunut!"


Varoitukset: Voi aiheuttaa väsymystä, oksentelua, huimausta ja levottomuutta - etenkin ihmisille, joilla on mielialaa tai verenpainetta säätelevä lääkitys tai luontaisesti matala verenpaine. Ei pidä käyttää raskauden aikana, eikä alle 6-vuotiaille lapsille. Voidaan käyttää vaihdevuosi-oireiden lievittämiseen, mutta lisää hikoilua ja voi aiheuttaa erityisen tukalan olon kuumien aaltojen aikana. Vältettävä kilpirauhasen pulmissa. Voi herkistää ihoa, jos käytetään pitkään samaan kohtaan iholla.

Lähteet: 
* Mielen ja rakkauden kasvit, Sinikka Piippo ja Ulla Salo
* Terveyskasvit, Michael Castleman
* Luontoäidin kotiapteekki, Virpi Raipala-Cormier
* Reference Guide for Essential Oils (2013 edition), Connie and Alan Higley

(Linkit eri siteeratuille sivustoille asianmukaisissa kohdissa.)

Pyykkiainetta muutamalla pennillä!

Ei se ole noita, eikä mikään, jollei se omia saippuoita kokkaile! 

Tärkein syy minulle omien pesuaineiden valmistukseen on niiden turvallisuus: luonnosta lähtöisin olevat puhdistusaineet ovat lempeitä ja myrkyttömiä. Aloin kokkailla pyykkiainetta lapsukaisten kestovaippojen pesemistä varten - ja innostuin laajentamaan muihin puhdistusaineisiin, kun kaipasin muillekin pinnoille myrkyttömiä ratkaisuita. Lapset ja lemmikit kun meidän taloudessa olivat siihen aikaan nuolemassa suunnilleen kaikkea pöydistä lattioihin. 

Heti toinen syy omille aineille on ehdoton rakkauteni ympäröivään luontoon: saponniinit ja limoneeni pilkkoutuvat nopeasti, eivätkä jää kuormittamaan vesistöjä, toisin kuin monet teolliset pesuaineet.

Niin, että mitä vielä löpiset, anna jo tänne se ohje! kuulen sinun tuumivan. Tässäpä siis ohje, josta soveltamalla voit tehdä käytännössä kaikki kodin pesuaineet ihan korkean omakätisesti. Ja kyllä, ihan varmasti osaat!

Tarvitset: kattilan, vettä, pesupähkinöitä, soodaa ja sitruunan eteeristä öljyä. 

Kiehauta kattilassa 5 - 6 kokonaista pesupähkinää / litra vettä.
Anna jäähtyä. Siivilöi pois pähkinät ja laita biojätteeseen. 

Pullota neste viileänä. 

Lisää pullottamisen yhteydessä soodaa noin 1/2 - 1 dl  ja eteerisiä öljyjä 10 - 20 tippaa per litra.

Eteeristen öljyjen ja soodan ansiosta liuos on hapan ja säilyy huoneenlämmössä useamman kuukauden. 

Annostele liuosta 1 - 2 rkl per koneellinen pyykkiä. 

Pesupähkinät jättävät pyykin pehmeäksi, joten et välttämättä tarvitse ollenkaan huuhteluainetta. Jos pyykkisi on kuitenkin haisuisaa, suosittelen lämpimästi pahanhajuisen pyykin pyykkietikkaa.

Usein kysyttyä! 

Miksi litraan laitetaan noin vähän pähkinöitä? 
Pesupähkinöistä irtoaa sitä enemmän saponniinia, mitä kuumemmassa vedessä ne ovat. Siksi pähkinöiden paras puhdistusteho saadaan irti keittämällä pähkinöistä pesuliuosta. 

Entä, jos on allerginen pähkinöille? 
Pesupähkinät eivät nimestään huolimatta ole pähkinöitä, vaan saippuamarjoja.  Ne eivät siksi sisällä pähkinöiden allergisoivia proteiineja.

Eiks o mitään kotimaista kasvia, jota vois käyttää?

Hyvä kysymys! Meilläkin kasvavat suopayrtit sisältävät saponniinia - jopa enemmän, kuin pesupähkinät. Suopayrtit ovat hyvin tavallisia perennoita ja niitä löytyy usein koristekasveina vanhojen talojen pihoista. Monivuotisena kasvina sitä on helppoa itsekin kasvatella. 

Miksi tässä on noita eteerisiä öljyjä, eiks ne oo vaan turhaa haisua?

Sitruunan eteerinen öljy sisältää pääasiassa limoneenia, joka toimii liuottimen tapaan rasvatahroja pilkkovana lisävoimana puhdistusteholle. Lisäksi sooda ja sitruuna yhdessä lisäävät valmiin liuoksen säilyvyyttä: pelkkä pesupähkinäliuos suositellaan säilyttämään jääkaapissa ja käyttämään viikon kuluessa valmistuksesta. Näin "ryyditetty" pesuliuos on taas noita-akan pyykkituvassa säilynyt jopa puoli vuotta täysin käyttökelpoisena.

No mistä sit tietää, onks se mössö pilalla?

Jos pesuliuokseen tulee tunkkainen tai paha haju tai huomaat siinä vaikkapa hometta, voit kipata sen pois ja keitellä uuden. 

Voiks tätä käyttää siis myös johonkin muuhun?

Meillä tätä pesuliuosta on käytetty mm. hiusten pesemiseen (ihan sellaisenaan). Siihen se on mainio, mutta luonnollisiin pesuaineisiin tottumaton voi ihmetellä sitä, ettei se juurikaan vaahtoa. Kesällä sitruunaista pesuliusta en suosittele hiuksille tai suihkusaippuaksi, sillä sitruunaöljy on fotosensitiivistä - eli se herkistää ihon auringonvalolle siten, että iho voi jopa palaa ja hiukset vaalentua. 

Samoin olen käyttänyt tätä suihkepullossa veden kanssa 1/1 seoksena vaikkapa keittiön pintojen puhdistukseen. Ja lorauttanut lattianpesuveteen, milloin lattia on kaivannut enempi kuurausta. 

Ikkunoidenpesussa sooda jätetään seoksesta kokonaan pois ja korvataan etikalla - noin 1dl / litra pesuainetta. 

Kyllä näillä jo putsaantuu! 

Suhinoita joka lähtöön!

Harva asia lienee ihanaisempi pieni taikapalleroinen, kuin sihisevä ja suhiseva kylpysuhina lämpimässä vedessä. Suhinoiden sooda ja kylmäpuristetut öljyt hellivät ja hoivaavat ihoa ja eteeristen öljyjen ja kuivattujen yrttien tuoksut ja taikavoimat pehmentävät samettiseksi myös mielialan.

Noidalla itsellään on puodissa suhinoita vähän kaikkiin tarkoituksiin - ja muutamaan sellaiseen, joita et tiennyt tarvitsevasikaan. Talvikaudella niihin voi käydä tutustumassa Öljynoidan pienessä suhinapuodissa Tervarinteen tallilla - ja kesät noita liehuu pitkin mantuja ja markkinoita.

Mutta entäpä, ellemme satu samalle tontille? Ei hätää! Niin luotan siihen, että hyvillä ohjeilla voit aivan loihtia omat suhinat niitä kaivatessasi!

Ensimmäinen tärkeä valinta, on massaan tuleva kylmäpuristettu kasviöljy. Tässä oman ihotyypin toiveiden ja kaipuiden kuunteleminen on olennaista. Noidan valikossa ovat mm. avokadoöljy, seesaminsiemenöljy, oliiviöljy, rypäleensiemenöljy tai MCT-öljy. Lue ihmeessä lisää kylmäpuristetuista öljyistä täältä!

Öljynoidan salainen resepti massalle on

1dl sitruunahappoa

3dl ruokasoodaa

3 rkl kylmäpuristettua öljyä

1 rkl vettä

Vaihtoehtoja lisähöysteiksi voisivat olla mm. (kuivat) kahvinpurut, tee, erilaiset mausteet (noidalla mm. kaneli, neilikka, kardemumma), kuivatut yrtit (noidalla on ollut mm. nokkosta, peltokortetta, poimulehteä, syyreenin ja ruusun kukkia, kamomillan kukkia...). Ja tietysti ihanat, puhtaat ja laadukkaat eteeriset öljyt. (Vältäthän halpisöljyjä niiden mahdollisten ihoärsytys-pulmien vuoksi!)

Sekoita ensin keskenään kuivat aineet. Ole huolellinen ja käytä tarvittaessa hengityssuojainta: etenkin sooda- ja sitruunahappo-pölyn hengitteleminen ei tunnu mukavalta - tai ainakin se aivastuttaa tuskastuttavasti! Kyllä, kun lisäät mahdolliset teet tai muut "apuaineet" massan ollessa kuivaa, saat ne helpommin tasaisesti sekaisin. 

Lisää seuraavaksi ensin eteeriset ja sitten kylmäpuristetut öljyt. Ja vasta viimeiseksi vesi. Muista sekoittaa suorastaan raivokkaasti saadaksesi massasta takaisin. Kun olet lisännyt veden, massa "kuohahtaa" ja on tärkeä, että taputtelet sen muotteihin mahdollisimman nopeasti. Jos se pääsee kuivumaan, veden lisääminen ei aina pelasta massaa. 

Seuraavaksi tarvitset silmääsi miellyttävän silikoni-muotin. Suklaalle tai jääpaloille tarkoitetut muotit toimivat mainiosti! Silikonisesta muotista saat kylpysuhinasi helpommin ulos.

Taputtele massa napakasti muotteihin. Jos se yrittää kuohua ulos muotista, massasi on liian kosteaa. Jos se taas ei "asetu" tai tuntuu hiekalta, se on liika kuivaa. Juuri oikean kosteuden löytäminen on kylpysuhinoiden suurin haaste. <3 Anna suhinoiden asettua muoteissa vähintään puoli tuntia - aina kolmeen tuntiin saakka. Mitä pidempään maltat odotella, sitä napakampina saat ne ulos. 

Annan itse suhinoiden kuivahtaa vaikkapa pöydälle levitetyn lakanan tai leivinpaperin päällä yön yli, ennen kuin laitan ne purkkiin. Kosteampina niillä on taipumus purkissa liimautua yhteen. Suosittelen lämpimästi tiukasti sulkeutuvaa, kannellista lasipurkkia. Tuoksut pakenevat paperipusseista ja muovirasiat taas nopeasti hapertuvat öljyjen vaikutuksesta. 

Tarkkaavaisimmat kysyvät nyt, eivätkö silikonimuotitkin silloin kärähdä. Hyvin huomattu! Kyllä ne niin lopulta tekevät. Näiden neljän suhina-vuoden aikana yksi muoteistani on hapertunut niin reikäiseksi, että jouduin poistamaan sen käytöstä. Olen tästä puolesta kovasti harmissa, koska en ole onnistunut keksimään muottia, joka olisi kestävä ja josta suhinat kuitenkin saisi kiroilematta ulos. 

Tuoksuvia varpaiden liottelun hetkiä! Tai jos sinulla epäreilulla konnalla on sellainen upeus, kuin kylpyamme, niin ihan tahallaan en toivota kateuspäissäni mitään! Sinulla on jo selvästi silloin onnea yltäkylläisesti! :D

Nokkelat rivien välistä aprikoijat kenties huomasivat, että minusta suhinoita on turvallista käyttää myös kokovartalokylvyissä. Ja julmin lapsikokein olen huomannut ne yli 3-vuotiailla turvallisiksi myös vannassa puljaillessa.

Eteeriset öljyt ja erilaiset imeytymistiet (Öljykemia 2) työpaja

Tänä keväänä Öljynoita on kiertänyt eniten kouluttamassa tiukan tieteellisiä työpajojaan.

Eteeriset öljyt ja erilaiset imeytymistiet (Öljyjen kemia2) -työpaja on etenkin kerännyt tiedonjanoisia osallistujia ympäri Suomen. Pidän sen opettamisesta erityisesti siksi, että sisältö on vielä entisestään syventynyt ja muuttunut osallistujien pyyntöjen ja kysymysten seurauksena.

Työpajassa uppoudutaan tärkeisiin "öljyilyn" peruskysymyksiin: Kuinka eteeriset öljyt pääsevät kehoon? Mikä merkitys on sillä, mitä kautta ja millä tavalla öljyjä käytetään? Voiko eteerisiä öljyjä käyttää turvallisesti sisäisesti? Mitä pulmia ja haasteita eri imeytymisteihin liittyy?

Minulle oli myös merkityksellistä jakaa lisätietoa siitä, kuinka jokaisella eri käyttötavalla on myös omat kontraindikaationsa: eli syyt, joiden vuoksi öljyjen käyttäminen juuri sillä tavalla voisi aiheuttaa huolta tai pulmia.

Tämä työpaja on kaikille niille, jotka kaipaavat erityisesti tieteeseen pohjaavaa lisätietoa konkreettisista tavoista, joilla eteerisiä öljyjä voi hyödyntää. Öljynoidan totuttuun tapaan viittauksia tutkimuksiin ja artikkeleihin vilisee, joten tiukinkin skeptikko poistuu työpajasta tyytyväisenä - tai ainakin massiivisen lukulistan kanssa.

Samoin työpajassa käydään läpi laajasti kunkin käyttötavan kontraindikaatioita, tarkkuuden, huolellisuuden ja turvallisen käytön edistämiseksi. Lisäsin työpajaan lukuisten kysymysten saattelemana myös erilaisia terveydentilojen haasteita ja sitä, minkälaisia varo- tai erityistoimenpiteitä ne öljyilyn suhteen aiheuttavat. Useimmin minulta kysellyt kysymykset kun ovat: "No, mutta entä, jos on…" Työpajaan onkin siksi koottu sekä sairauksien, että erilaisten lääkitysten kontraindikaatioita. <3

Kovasti tämä on siis tällainen "Huoli pois, tieto tilalle!" -tyyppinen luento!

Työpajan kesto 4h, hinta 30€
Minimi osallistujamäärä 10hlö.

Varaa koulutus omalle tiimillesi tai katso seuraavat koulutukset Öljynoidan sivulta Tapahtumat - osiosta! <3

Öljyillä ötököitä hätistelemään?

Alkaa olla taas se aika vuodesta, kun ulkoa löytyy uusia ystäviä, joilla on enempi jalkoja, kuin tykkäisin!

Tässäpä muutama ehdotus pihapiirin kaunistamiseksi ja kompiaisten (jotka siis EI ole karkkeja, oululaiset! Vaan ötököitä!) kauhistuttamiseksi!

Puutarhan hoivailusta innostuneet voivat hätistellä hyönteisiä loitommalle istuttamalla vaikkapa rosmariinia, kehäkukkaa, samettikukkia, piparminttua, basilikaa tai laventelia. Kaikki näistä kasvavat myös Suomessa - laventelin toki luultavasti saa esikasvattaa sisällä ruukussa.

Noita tykkää näistä yhden tärkeän syyn vuoksi: yrtit eivät tapa hyönteisiä. Hyönteismyrkyt heikentävät koko pallomme elinkelpoisuutta, sillä vaikkemme pitäisi kuusi- ja kahdeksanjalkaisista, ne ovat olennainen osa elonkehää. Ne pärjäisivät kyllä ilman meitä, mutta meidän elo loppuisi lyhyeen ilman niitä.

"We're not about destruction." sanoi Nicolas Landel, Provencen laventelia kasvattavan maatilan johtaja. Olen samaa mieltä. Sen sijaan, että yrittäisimme tappaa jokaisen ötökän tai olennon, josta on meille haittaa tai harmia, on tärkeää ja mahdollista oppia ymmärtämään niitä ja keksiä keinoja suojautua itse tai suojata lapsensa, lemmikkinsä tai kasvinsa tappamatta kaikkea elollista "talossa ja puutarhassa". Viisaampina meidän on mahdollista elää rinnakkain tällä kauniilla planeetalla. <3

Puutarhaan yrttejä, iholle öljyjä - kyllä niillä yksi kesä pärjäillään yhdessä!

Mutta mitä sitten voisi sivellä iholle, kuulen sinun huokaavan tuskastuneena. Öljynoidalla on kesää ja koiraa, hevosia sekä itseään varten olemassa "painukaa kaikki kuuseen!" -öljyseos. Sen pohjana toimii Relaxation-öljyseos, jota noita ryydittää tarpeen mukaan sitruunaruohon, sitronellan, teepuun, piparmintun, eukalyptuksen ja rosmariinin eteerisillä öljyillä sekä Purification-öljyseoksella.

Sivelen sitä itseeni, lapsiini ja karvaisiin kavereihini tarpeen mukaan: kun meillä on enempi lentäviä ystäviä ja minusta olisi ihanampi keskittyä ihan muuhun, kuin huitomiseen, saatan laittaa sitä useamman kerran päivässä. Toisinaan taas selvitään useampi päivä yhdellä sivelyllä. Varsinkin koira kun ymmärtää hyvänpäälle, eikä hikoile öljyjä harakoille, saattaa selvitä montakin päivää tyytyväisenä yhdellä kuorutuksella. Lapset taas lotraavat ylen aikaa kaiken maailman vesistöissä, joten niitä (heitä) saa sivellä toisinaan parikin kertaa päivässä.

Linkkejä tutkimuksiin löydät täältä! 

Rauhallisen nautinnollisia kesäpäiviä, lähimmäiseni! 

Pyykkietikkaa erityisen pahanhajuisille pyykeille

Onko pyykkiisi tarttunut erityisen paha haisu?

Ei hätää! Tahrojen, tuhrujen ja kamalien haisujen väkevä vihollinen on sitruunan ja sitruunaruohon eteerisiä öljyjä sisältävä pyykkietikka.

Saat mainion pyykkietikan yhdistämällä 3dl väkiviinaetikkaa (ei koskaan vaikkapa viinietikoita!) ja 10 - 15 tippaa sitruunan ja sitruunaruohon eteeristä öljyä.

Jos pyykkisi on kevyesti tunkkainen, se raikastuu lisäämällä tätä pyykkietikkaa huuhteluaine-lokeroon 1 - 3 ruokalusikallista (koneen koosta ja pyykin haisuisuudesta riippuen).

Jos sinulla sen sijaan on todella haisevaista kammotuspyykkiä, noita suosittelee lämpimästi liottamista: lisää 1/2dl pyykkietikkaa / 5 litraa vettä tai isommalle pyykkimäärälle 1dl / 10l vettä. Anna pyykin liota väljässä vedessä puolesta tunnista tuntiin ennen pesua.

Parempia tuoksuja pyykeillesi!

Pyykkietikka unettaville lakanoille

Kuinka kalastella Nukku-Mattia kylään?

Yksi Öljynoidan suosikki-puuhista on pehmitellä lakanat itse tehdyllä pyykkietikalla, johon taikavoimia on lisätty muutamalla pisaralla eteerisiä öljyjä.

Mutta miksi tehdä itse pyykkietikkaa?

Pyykkietikkaa käytetään huuhteluaineen sijaan pyykkinpesussa. Sen voi annostella suoraan pyykkikoneen huuhteluaine-lokeroon tai käsipyykissä huuhteluveteen.

Noitaa ilahduttaa, ettei luonnollisesti biohajoava etikka jätä omaa, perin väkevää tuoksuaan tekstiileihin: sen sijaan se pehmentää lakanat, säilyttää pyyhkeet imukykyisinä ja auttaa torjumaan tunkkaisia lemahduksia. Toisinaan erityisen hikiset tai muuten pahanhajuisiksi pinttyneet tekstiilit voi etikkavedessä liottamalla saada parempaan kuntoon.

Noidan käyttösuositus on pyykkikoneen koosta riippuen 1 - 3 ruokalusikallista pyykkietikkaa / koneellinen pyykkiä. Oikein pahanhajuista pyykkiä voi etukäteen liotella "väkevämmässä" etikkavedessä, mutta siihen laventeli-setri -yhdistelmä ei ole parhaimmillaan.

Pyykkietikoita voi tehdä useammalla eri reseptillä. Noita käyttää sellaista, johon tulee vain väkiviinaetikkaa (ei koskaan vaikkapa viinietikoita!) ja eteerisiä öljyjä. Toinen mahdollisuus on laittaa pyykkietikkaan mukaan vettä suhteessa 1dl vettä / 4 dl etikkaa. Koska vesi ei varsinaisesti vaikuta suuntaan tai toiseen ja lisää vain säilytystilan tarvetta, noita ei käytä sitä.

Sen sijaan noidan suosikki-resepti on 3dl etikkaa ja siihen noin 20 tippaa eteeristä öljyä.

Nukkumattia houkuttelemaan lakanapyykkiin suunniteltu etikka sisältää laventelia ja setripuuta, 10 tippaa kutakin. Laventelin rentouttava ja setripuun rauhoittava tuoksu ovat mainio ja tasapainoinen yhdistelmä rauhallisten unien edistämiseksi.

Tuoksuvia pyykkihetkiä!

Raindrop hevoselle - viikonloppukurssi

Ihana Raindrop-hierontahoito hellii hevosta: se rentouttaa, helpottaa lihaskipuja, lisää liikkuvuutta ja tukee vastustuskykyä. Se on yhdistelmä hevosen hellimiseen soveltuvia, lihaksia venyttäviä ja rentouttavia hierontaliikkeitä, Vita-Flex-tekniikkaa sekä eteerisiä öljyjä. Hoidon tekeminen kestää noin tunnista puoleentoista. Kurssin aikana oppilaat saavat ensin tarkkailla näytehoitoa ja sitten harjoitella parin kanssa hoidon tekemistä tallin hevosilla.

Keskustelemme siitä, kuinka hoito on turvallinen, tehokas ja lempeä tehdä hevoselle: mitä asioita on tärkeää huomioida ja kuinka hoitoa voi eri hevosille soveltaa mahdollisimman hyödylliseksi.

Harjoittelemme hoidon tekemistä käytännössä sekä lauantaina, että sunnuntaina, jolloin palautamme vielä mieleen hierontaliikkeet ja tekniikat (mutta emme enää käytä öljyjä).

Lisäksi kurssin aikana käymme läpi yleisemmin eteeristen öljyjen käyttöä hevosen fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tunteiden tasapainottamisessa. Pohdimme, mitkä öljyt on hyvä pitää aina saatavilla “tallin kotiapteekissa” ja kuinka niitä käytetään. Opimme valitsemaan eri tilanteisiin sopivat öljyt niin rentoutumisen ja rauhallisuuden lisäämiseksi, kuin keskittymiskyvyn parantamiseksi tai innokkuuden edistämiseksi.

Kurssi kestää kolme päivää (4h + 8h + 8h)
Kurssin hinta sisältää ruokailut (kahvit, lounas, välipala) muttei majoitusta.

Osallistujilla tulee olla mukanaan muistiinpanovälineet sekä Raindrop-setin eteeriset ja hierontaöljyt.

Kurssin hinta on 300€ joka maksetaan kahdessa osassa: varausmaksu 100€ ilmoittautumisen yhteydessä ja loput 200€ viimeistään kurssilla. Haluatko kurssille? Tarkista Öljynoidan tapahtumakalenterista, onko joku kurssi sinua lähellä. Tai kokoa sopiva ryhmä ja etsi passeli paikka ja ota yhteyttä!

Kroatiassa 2018

Tulkkina olen ikävästi universumin lellikki: eli saan seikkailla mukana jos vaikka minkälaisissa seikkailuissa. Yksi rakkaimmista paikoistani on ehdottomasti Kroatian olkikukkaa viljelevä maatilamme: siellä olen ollut jo kolme kertaa.

Kroatian luonnossa on jotakin karun kaunista. Minun sieluni lepää korkealla, matalakasvustoisessa maisemassa, missä kumpuilevat mäen ulottuvat silmänkantamattomiin. Minä en suinkaan ole ainoa, joka tässä karun paljaassa maisemassa viihtyy. Siellä kasvaa nimittäin myös Kroatian olkikukka eli Helicrysum.

Tässä kuvassa ollaan Young Livingin Kroatian maatilalla.

(Lisää kuvia vaikkapa täällä.)

Kas niin, tarkemmin sanottuna se kasvaa täällä. Olen saanut olla mukana istuttamassa pieniä olkikukan taimia sinne seikkailleiden suomalaisten Young Livingin jälleenmyyjien mukana.

Miksi olen tästä niin riemuissani? Olkikukka kasvaa Välimeren karuilla saarilla ja rannikolla luonnonvaraisena. Sitä on kerätty yrtiksi ja eteeristen öljyjen raaka-aineeksi jo ammoisista ajoista asti. Olkikukka on kuitenkin siitä sinnikäs olento, ettei se ole suostunut peltoviljelyyn tai puutarhaan siirtämiseen. Rikkaammassa maaperässä kasvi lakkaa tuottamasta eteerisiä yhdisteitä - eli sen arvo aromaattisena kasvina katoaa järjestelmällisen viljelyn yhteydessä.

Tämä tyyppi tässä kuvassa on luonnonvaraisena kasvava olkikukka. 

Erityinen riemastukseni johtuu kahdestakin asiasta: luonnosta kasvin kerääminen on ollut erittäin kuluttavaa Välimeren rannikoiden karulle kasvistolle. Niinpä EU on asettanut tiukat keräysrajoitteet yhä luonnosta kasvia kerääville. Young Living ennakoi tämän ja alkoi jalostaa peltoviljelyyn soveltuvaa muotoa olkikukasta jo vuosia aikaisemmin. Lukuisten yritysten, erehdysten ja koetislausten jälkeen onnistuttiin jalostamaan kasvista sellainen muoto, joka selvisi taimikasvatuksen kasvihuoneessa, peltoviljelyn ja jopa onnistui tuottamaan suuremman määrän eteerisiä yhdisteitä, kuin alkuperäinen, luonnonvarainen kasvi.

Öljynä olkikukka on paitsi haluttu, myös arvokas: kasvi on hidaskasvuinen ja sen luonnosta kerääminen tiukasti valvottua ja rajattua. Siksi surullisesti olkikukka on myös yksi väärennetyimmistä öljyistä: halvat pullot voivat sisältää mitä tahansa - ja perin usein se mitä tahansa on synteettistä metyylisalisylaattia. Siksipä suosittelen lämpimästi, ettei kukaan käyttäisi sellaista olkikukka-öljyä, jonka alkuperästä ei ole huolellisesti varmistuttu.

Toki minulle varmistuminen on pelloilla ja tislaamoissa vierailua - mitä se on juuri sinulle?

Saatoin poimia olkikukka-öljypullon lisäksi joitakin kiviä rannalta. 

Iloitsen meidän olkikukkaöljyn pistävän tuoksun haistaessani paitsi sen korkeasta laadusta, valvotuista tuotanto-olosuhteista, myös siitä, että tiedän sen syntyvän yhteistyössä Kroatian ainutlaatuisen luonnon kanssa. Minulle on merkittävää, että paitsi käyttämäni öljyt ovat tehokkaita, että ne on myös tuotettu luontoa kunnioittaen. Luotan luonnon hoitavaan voimaan - ja siksikin minulle on merkityksellistä, että juuri tätä samaista luontoa kohdellaan kunnioittaen, arvostaen ja yhteistyötä sen toimintaperiaatteiden kanssa tehden.

Nyt, kun sipaisen olkikukka-öljyä otsalleni ennen keskittymistä ja selkeyttä vaativiin tehtäviin ryhtymistä, tiedän myös, mistä se tulee. Ja voin iloita siitä, että olen itse ollut sekä istuttamassa, että tislaamon ihmeitä tutkimassa käyttämäni öljyn tuotantoprosessin varrella.

Chakrat ja eteeriset öljyt -työpaja

Öljynoidan rakastetuin työpaja ja se, mistä päätoiminen noitailu vajaa kaksi vuotta sitten alkoi. Chakrat ja eteeriset öljyt on neljän tunnin mittainen työpaja. Se on tarkoitettu yhtä hyvin eteerisiä öljyjä uteliaana henkiseltä polulta lähestyville, kuin henkisistä asioista innostuneille, mutta jo öljyt mainiosti tunteville osallistujille.
Työpajassa perehdytään hieman energioihin, auraan ja chakroihin kehon energiajärjestelmänä. Työpajan aikana opitaan perustiedot siitä, mitä chakrat tekevät ja minkälaisista merkeistä voi huomata, että chakrat kaipaavat tukea. Noidan tapa puhua chakroista on hyvin konkreettinen ja kerronta tulvii eläviä, tunnistettavia esimerkkejä elämästä. Parasta näissä työpajoissa ovatkin osallistujien innostuneet huokaukset: "Tästäkö tässä olikin kyse?" ja "Aaaaivan, tämäpä kyllä selittää...!" Noita lähestyy chakroja noitamaiseen tapaan käytännöllisyyden kautta. Minulle on merkityksellistä, että sinulle jää selvä ja ymmärrettävä, mahdollisimman konkreettinen kuva siitä, mitä erilaiset energiaan ja henkisyyteen liittyvät sanat tarkoittavat. Olen erityisen innostunut siitä, kuinka asiat näkyvät käytännössä. Lisäksi käydään läpi kullekin chakralle parhaiten sopivat öljyt ja kuinka käyttää niitä turvallisesti ja tehokkaasti. Jokaiselle chakralle löytyy useampi eri öljy, joista kutakin voisi hyödyntää hieman erilaisissa tilanteissa puhdistamaan, vahvistamaan ja tasapainottamaan kutakin chakraa.
Työpajan kesto 4h, hinta 30€
Minimi osallistujamäärä 10hlö. Innostuitko? Paras tapa toimia, on tarkistaa Öljynoidan tapahtumista olisiko joku työpaja lähellä sinua. Voit ilmoittautua ja saada lisätietoa tapahtumista suoraan fb-tapahtuman kautta! Eikö tärppää? Ota yhteyttä noitaan, jos arvelet, että Chakra-työpaja voisi olla mainio sinunkin seutukunnallasi. Noita lennähtää luudallaan paikalle, jos osallistujia saadaan kymmenen tai enemmän.